Tervetuloa kahvikutsuille!

Kahvittelulla on pitkät perinteet. Kahvikutsujen historiasta kertoo Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen: ”Porvarisrouvien iltapäivän kahvikutsut tulivat muotiin Saksassa 1700-luvulla. Sieltä tapa levisi myös Ruotsin ja Suomen säätyläis- ja porvariskoteihin. Nämä kahvikekkerit olivat 1900-luvun alun suomalaisissa seurapiireissä yleisempiä kuin kalliimmat päivällis- tai illalliskutsut.”

Pienemmillä kutsuilla istuttiin pöydän ympärillä, vaihdettiin kuulumisia ja tehtiin käsitöitä, kenties soitettiin ja laulettiin. Isoimmilla kutsuilla kahvi tarjottiin noutopöydästä ja kukin vieras etsi paikkansa: arvokkaimmat vanhemmat rouvat istuivat parhailla tuoleilla.

”Naisten kahvikutsuista kehittyivät myös hyväntekeväisyyteen keskittyvät ompeluseurat. Maaseudun naisten ompeluseurat vakiinnuttivat paikkansa niin seurakuntien kuin maatalousnaisten järjestäminä. Kokoontumisilla on ollut erityinen merkitys maalaistalojen naisille, jotka vain harvoin pääsivät poistumaan kotoaan”, Mervi korostaa.

Kun isäntä oli kauempana työssä, kylän naisilla oli tilaisuus poiketa naapuriin. Kahvikupin ääressä naisilla oli oma hetki, jolloin virkistyttiin yhdessä ja vaihdettiin kuulumiset. ”Kaikkia isäntiä ei moinen miellyttänyt. Joissakin taloissa isäntä jopa piti kahvia lukkojen takana. Onneksi ne ajat ovat jääneet taa!” Mervi nauraa.

Nykyisin kahvikutsut ovat suosittuja etenkin perhejuhlien, kuten ristiäisten, syntymäpäivien ja valmistujaisten vietossa. ”Ennen kahvia ja makeita kahvileipiä tarjotaan yleensä jotain suolaista kuten piirakoita, voileipiä, voileipäkakkua tai pasteijoita, varsinkin jos juhliin on tultu pitkän matkan takaa.”

Kahvikutsujen perinnettä kannattaa jatkaa myös hieman arkisemmissa merkeissä. Kutsut sopivat niin nimipäivien, ystävänpäivän kuin vaikka talvipäivänseisauksen viettoon. Ne voi järjestää aamulla, päivällä tai illalla ja Tiitarjottavana voi olla suolaista tai makeaa. Ennen kahvin kanssa tarjottavan kahvileivän määrä oli tärkeä: uskomusten mukaan vieraille piti olla kahvipöydässä seitsemää sorttia kahvileipää. ”Tärkeintä on kuitenkin nauttia hetkestä ja hyvästä seurasta, tarjottavaksi riittää vähempikin.”

”Oma suosikkejani kahvikutsuilla ovat kuivakakut; tiikerikakku tai maustekakku sekä pikkuleivät. Perinteisissä resepteissä on haastetta. Esimerkiksi täytetyt Herrasväen pikkuleivät ovat herkullisia mutta haastavia – suorituksessa riittää vielä minullakin hiomista!”

Perinteisen kahvietiketin mukaan tavallinen viipaloitu pitkopulla nautitaan ennen hienompia leivonnaisia. Tästä on syntynyt nimitys pakkopulla, jota käytetään kielikuvana myös muusta välttämättömästä, joka on vain tehtävä pois alta.