Vähennä ravinnekuormaa: vähennä ruokahävikkiä
Ruokahävikin vähentäminen säästää luonnonvaroja, päästöjä ja rahaa.
Ruokahävikin pienentäminen pienentää yksittäisen kuluttajan aiheuttamaa ravinnekuormaa. Kaikkiaan kotitalouksissa hävikiksi päätyvä ruoka aiheuttaa Suomessa noin 3 % ruoan tuotannon fosforipäästöistä. Koska kirjolohen, liha- ja maitotuotteiden ravinnepäästöt tuotettua tuotetta kohden ovat suurimmat, näiden hävikin määrälliseen välttämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Ruuantuotannon tehostamista tarvitaan
Ruoan kysynnän muutokset eivät pienennä tuotantoa suorassa suhteessa. Esimerkiksi peltoja ei voida metsittää samaa tahtia kuin ruokahävikki pienenee. Maapallon väkiluku kasvaa, elintaso nousee ja ilmastonmuutos etenee. Nämä kaikki trendit puoltavat viljelykelpoisen alan säilyttämistä Suomessa. Myös maatalouspolitiikka ohjaa kotimaisen tuotannon säilyttämiseen. Jos Suomi pidetään viljeltynä nykyiseen tapaan, ruokahävikin vähentämisellä ei siis voida suoraan vaikuttaa Suomessa syntyviin päästöihin. Kaikkiaan ruuantuotannon on tehostuttava ja kehityttävä vielä ympäristömyönteisemmäksi.
Miksi ruokahävikkiä syntyy?
Ruokahävikin vähentämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta kuluttajista osalla on vaikeuksia tietää, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Osa taas ei ole saanut tarpeeksi tietoa ruokahävikistä yleensä. Ruokahävikkiä syntyy myös, kun suuria ruokamääriä ostetaan ja laitetaan kerralla ajan säästämiseksi. Toisaalta kyse voi olla identiteetin rakentamisesta, johon kuuluu ajatus perheen elättämisestä tarjoamalla riittävästi ruokaa.
Kielteinen suhtautuminen ruuan poisheittämiseen ei välttämättä näy käytännön tasolla. Erityisesti monet heistä, jotka heittävät usein ruokaa pois, pitivät ruokahävikkinsä vähentämistä kuitenkin mahdollisena. Taloudellisia syitä on pidetty kaikista tärkeimpänä motivaation lähteenä ruokahävikin vähentämiseen. Kuluttajien mielestä ruokahävikkiä voitaisiin vähentää heidän kotitaloudessaan mm. paremmalla ostosten suunnittelulla, syömällä helposti pilaantuvat ruuat ensimmäisenä ja pakastamalla ruokaa.
Tämä teksti perustuu Suomen Ympäristökeskuksen artikkeliin. Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.