Yhteistyöllä käyttöä, arvostusta ja kannattavuutta lähikalatuotteille

Kala-alan toimijoista niin kalastajat, jalostajat kuin ammattikeittiön edustajat keskustelivat Perämeren rannikon kala-alan nykytilasta ja kehittämistarpeista Lähikalaa lautaselle – yhdessä kohti kalaisampaa tulevaisuutta -tilaisuudessa. Suuri osa toimijoista oli tuttuja toisilleen Lähikalaa lautaselle -hanketta edeltäneen kehittämishankkeen ajoilta ja keskustelu eteni avoimesti. Uusia avauksia yhteistyömahdollisuuksista ehdotettiin.

Toimijat totesivat tilaisuuden päätteeksi, että yhteistyötä tarvitaan, jos lähikalalle halutaan saada näkyvyyttä, käyttöä ja arvostusta. Kalastajia tarvitaan raaka-aineen hankintaan ja jalostajilla on tärkeä rooli ammattikeittiöihin sopivan tuotteen jatkojalostamisessa. Ammattikeittiöillä taas on vaatimuksia, jotka tulisi huomioida kalatuotteen tuotekehityksessä. Lisäksi erityisesti koulujen ruokapalveluista vastaavilla toimijoilla nähtiin olevan suuri merkitys lasten ja nuorten ruokakasvatuksessa, jotta myös nuori polvi oppii kalan makuun.

Keskustelua herätti toimijoiden välinen työnjako ja toiminnan kannattavuus. Mihin saakka kalastaja käsittelee kalan ja voisivatko kalastajat tehdä enemmän yhteistyötä isompien saaliserien kokoamiseen? Kysynnän lisääntyessä ja isompien määrien kuljetuksissa voitaisiin hyödyntää yhteistä logistiikkaa lisäten myös kalastuksen kannattavuutta. Kun alan kannattavuus kasvaa, voisi se houkutella alalle myös uusia kalastajia. Myös laitteiden yhteiskäyttöä tai liikuteltavien laiteratkaisujen mahdollisuuksia tuotiin esiin samoin kuin yhteistyötä työn tekemisessä.

Kalatuotteiden kehittäminen ammattikeittiöön

Tilaisuudessa kuultiin Jarkko Malmbergin puheenvuoro Kaarea Oy:stä. Malmberg kertoi ruokapalvelutoimijan ja kala-alan yrityksen välisestä yhteisestä tuotekehitysprosessista, jonka tuloksena syntyi Jokisen Parempi kalapihvi ja -pyörykkä. Kun tuotteita kehitetään ammattikeittiöihin, kannusti Malmberg tekemään yhteistyötä heti tuotekehitysprosessin alkuvaiheista lähtien. Vaikka hinnasta keskusteleminen voi tuntua vieraalta alussa, on tärkeää tietää, mitä tuleva asiakas on valmis tuotteesta maksamaan - erityisesti silloin, kun tuotteita kehitetään julkiselle puolelle, jossa resurssit ovat ennalta määrättyjä. Näin vältytään tilanteelta, jossa kehitetään tuote, jolle ei löydykään sopivaa ostajaa.

Tuotteen lopullisen hinnan lisäksi keskustelua on hyvä käydä tuotteen ravintoarvoista ja saatavuudesta. Tuotekehityksen aikana voidaan pitää yhteisiä palavereita ja kertoa, jos matkalla on ilmaantunut haasteita tai muutoksia. Näin varmistetaan, että tuote on edelleen sellainen, jonka asiakas on valmis ostamaan. Tarvittaessa pohditaan yhdessä mitä tehdään, jotta tuotteen hinta, ravintoarvot ja saatavuus saadaan pidettyä toivotulla tasolla.

Yhteistyön rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Osallistujat näkivät tärkeänä, että yhteisiä keskustelutilaisuuksia järjestetään jatkossakin toisten kohtaamiseksi ja tiedonjakamiseksi, jolloin myös ymmärrys toisten toimintatavoista lisääntyy ja on mahdollista määritellä yhteisiä kehittämistarpeita. Lähikalaa lautaselle -hanke edistää kala-alan toimijoiden yhteistyötä ja suunnitteilla onkin jo uusia verkostoitumistilaisuuksia ja toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi.

– Seuraavaksi käynnistämme keskustelun Perämeren alueen kalatuotteiden nimisuojauksesta. Pohdimme potentiaaliset tuotteet yhdessä yritysten kanssa, kommentoi projektipäällikkö Essi Keränen.

– Eurooppalaiset tuntevat nimisuojatuotteet ja tätä kannattaa meidänkin hyödyntää. Lisäksi nimisuojamerkin käyttö on yrityksille maksutonta hyväksytyissä tuotteissa, valottaa asiaa ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas.