Biotalous ja maiseman mahdollisuudet

Viimeaikoina hanketyöni ja lisäkouluttautumiseni ovat liittyneet biotalouteen – koko sen laajassa merkityksessä. Olen pohtinut ympäristö- ja maisema-asioiden liittymistä Suomen biotalouden strategiaan maaseutuympäristön ja maaseututaajamien osalta.

Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sitä taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeiden painopistealuista, johon kohdennetaan julkista rahoitusta 300 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Energia on keskeinen osa biotaloutta ja erityisen tärkeä pitkän talven ja pitkien etäisyyksien Suomessa. Puuenergian ja maisemanhoidon yhdistäminen on meille jo tuttua. Hoidetut nuoret metsät, luonnollisesti harvennetut rantapuustot ja suunnitelmalliset reunavyöhykkeet voivat tuottaa sekä hoidettua maisemaa että puuenergiaa.

Biokaasun tuotanto voidaan samaan tapaan yhdistää maiseman- ja luonnonhoitoon. Biokaasun tuotantoa on viritelty maatilojen yhteyteen jo kauan lämmön, sähkön ja polttoaineen lähteeksi. Maatilat eivät useinkaan yksin tarvitse kaikkea sitä energiaa, mitä maatilakokoluokan biokaasulaitos voisi tuottaa. Suotuisa yhteistyö voisi syntyä esimerkiksi maatilojen ja energiaa tarvitsevien kasvihuone- ja jalostusyritysten sekä maiseman- ja luonnonhoidon välillä.

Biokaasua vihermassasta

Biokaasun raaka-aineena voi olla vihermassa, joka tarkoittaa kaikkea kasvavasta vihreästä kasvillisuudesta peräisin olevaa ainesta. Vihermassalle on tarvetta, sillä karjanlanta ei yksinään tuo tarpeeksi volyymia biokaasun tuotantoon. Vihermassan poistaminen on olennaista niittyjen ja rantojen hoidossa, mikä puolestaan tukee luonnon ja maiseman monimuotoisuutta sekä vesienhoito-ohjelmaa. Niittojätteen poisto on tärkeää varsinkin niillä alueilla, joissa ei voida hyödyntää maisemalaidunnusta.

Uusi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä toi vuonna 2015 maatiloille runsaasti uusia vesien suojavyöhykesitoumuksia. Näiltä alueilta vihermassa on sekä niitettävä että kerättävä pois. Kerättävän aineksen sijoittaminen voi joskus olla ongelma. Kun vihermassa saadaan hyödynnettyä biokaasuprosesseissa, hyöty koituu ympäristölle kaksinkertaisena.

Sekä maaseudulta että taajamista löytyy myös paljon ympäristönhoidollisia kohteita, joista vihermassa pitäisi poistaa rehevöittämästä ja umpeuttamasta ympäristöä. Biomassaa voidaan kerätä esimerkiksi niityiltä, rannoilta, vesistöistä, tienvarsista, viher- ja reuna-alueilta. Ympäristöhyötynä biokaasun tuotannossa syntyy myös kierrätyslannoitteeksi ja maanparannukseen sopivaa sivutuotetta

Biotaloudesta elinvoimaa maaseudulle

Monet tekijät vaikuttavat maisemaan. Elinvoimainen maaseutu näkyy hoidettuna maisemana, jossa on hyväkuntoisia rakennuksia ja avointa pelto- ja rantamaisemaa. Maatalous on merkittävin maisemaan vaikuttava biotalouselinkeino, sillä viljely ylläpitää avointa viljelymaisemaa ja karja maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Luonnollisesti myös muut biotalouden elinkeinot näkyvät ympäristössä ja maisemassa, sillä elinkeinot vaikuttavat siihen, missä käytössä ja kunnossa pellot, metsät ja kiinteistöt ovat.

Biotalous voi olla mahdollisuus, jolla maaseutu pysyy asuttuna ja elinvoimaisena. Myös biotaloustuotteiden jatkojalostusta tarvitaan maaseudulle, lähemmäs tuotantoa. Biotalous liittyy keskeisesti maaseutumme tulevaisuuteen niin ruoantuotannon, energiakysymysten kuin vetovoimaisen ja ekologisen viherympäristön ja maisemankin tiimoilta. Sen eteen teemme yhdessä työtä.

Taimi Mahosenaho, maisema-asiantuntija, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Oulu

Lisätietoa BiotalousLeader-hankkeesta.

Maisema mielessä on Maa- ja kotitalousnaisten MKN Maisemapalveluiden blogisarja, jossa kerrotaan Suomen kauneimmista ja arvokkaimmista maisema-alueista – meidän omista maisemistamme, niin työn kuin vapaa-ajan kautta. Blogi käsittelee myös Vihervuoden 2016 teemaa Minun maisemani - maalla ja kaupungissa.