Maatalousluonto on osa arvokkainta luontopääomaamme

Luontopääomasta on pidettävä huolta

Hyvän ja kannattavan yritystoiminnan kulmakivenä pidetään hyvin hoidettua pääomaa. Hyvin hoidettu pääoma tuottaa omistajalleen lisäarvoa. Rahataloudessa lisäarvona pidetään pääoman jossain valuutassa mitattavaa tuottoa ja tuoton antamaa mahdollisuutta kasvattaa ja kehittää yritystoimintaa edelleen.

Luontopääoman kohdalla puhutaan toisenlaisesta tuotosta. Elinvoimainen ja monilajinen luonto tuottaa meille ihmisille lukuisia ekosysteemipalveluja. Niiden avulla voimme esimerkiksi viljellä pölyttämistä kaipaavia kasveja, juoda itse ja tarjota eläimillemme puhdasta vettä sekä ylläpitää viljavaa maaperää. 

Mitä lajirikkaampi maatalousluonto on, sitä runsaampia ja parempia palveluja se voi tarjota. Parasta mahdollista luontopääomaan sijoittamista on siis maatalousluonnon vaaliminen. Kuten sijoittamisessa yleensä, myös luontopääomaan sijoittamisessa kannattaa ylläpitää mahdollisimman monia erilaisia elinympäristöjä, jotta pääoma joustaa vaihtelevissa olosuhteissa. Sen vuoksi oman maatilan luonnon ja elinympäristöjen tuntemus on osa viisasta luontopääomastrategiaa.

Paikallinen toiminta avainasemassa

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja luontokadon torjunta eroaa ilmastotyöstä siinä, että se tarvitsee tuekseen paikallisia toimia. Paikallisilla ilmastotoimilla voidaan edistää globaalia ilmastotyötä ja parantaa meistä kaukanakin olevien alueiden olosuhteita. Paikallista luontoa ja sen sisältämää lajistoa sen sijaan voidaan vaalia vain sen oman elinympäristön parissa. 

Jos esimerkiksi kosteilla rannoilla ja karjan parissa viihtyvän, hyvin harvinaisen viherkehnäkiitäjäisen elinympäristöt katoavat jollain maatilalla, katoaa samalla kenties koko laji kyseiseltä alueelta. Mikäli näin tapahtuu useassa paikassa, lajin olemassaolo vaarantuu. Sukupuuttoon saakka harvinaistunutta lajia ei saada enää takaisin. Luontopääoman vaaliminen on sen vuoksi vaativampaa kuin rahatalouteen perustuvan pääoman vaaliminen; tässä maatilan sijoitussalkussa olevia lajeja ei voida korvata hankkimalla uusia lajeja tilalle.

Luonnon lajistosta muodostuva elonkirjo sisältää monimutkaisia, keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Näistä karjan ja viherkehnäkiitäjäisen suhde on vain jäävuoren huippu. Kun yksi laji voi huonosti tai peräti katoaa, sillä voi olla arvaamattomia seurauksia.

Ympäristölukutaitoa voi opetella

Sen vuoksi luontovaikutukset ovat nousemassa merkittävään rooliin yritysvastuuraportoinneissa. Liiketoiminnan luontovaikutuksia seuraavat sekä sijoittajat ja luottolaitokset että kuluttajat. Elintarvikeketjun luontovaikutukset ulottuvat luonnollisesti alkutuotantoon ja pellolle saakka. Kun tuottaja voi osoittaa hallitsevansa oman tilansa luontopääomansa sisällön, elinympäristöt, ja vaalivansa niitä arkisissa tilan askareissa, voi luontopääoman tuotto siirtyä markkinoille saakka.

Kaikkea arvoa ei kuitenkaan voi mitata rahassa. Luonto ja sen jokainen laji on itsessään korvaamaton. Luonnontuntemuksen avulla maatilan ympäristö avautuu uudella tavalla luettavaksi, kuin maisemaksi kirjoitettu kirja. Sen vuoksi Lumotaito-hankkeen maastovalmennuksissa harjoitellaankin ympäristönlukutaitoa. Sen aakkosia ovat havainnot, kokemukset ja tulkinnat. Ympäristönlukutaito auttaa sinua kirjoittamaan maisemaan oman, luonnon monimuotoisuutta arvokkaana pääomana korostavan tarinasi. Sellainen tarina kelpaa kertoa sekä asiakkaille että jälkipolville.

Kun haluat kuulla näistä asioista lisää, tule mukaan ProAgria Etelä-Suomen Lumotaito -hankkeeseen. Viestimme käytännönläheisesti luonnon monimuotoisuuden hoitamisesta. Järjestämme myös aiheeseen liittyviä maastovalmennuksia, työpajoja ja webinaareja. .