Metsässä vaalitaan luonnossa olemiseen kietoutunutta kulttuuriperintöämme

Metsä on osa suomalaisen, arkisen kulttuuriperinnön sisintä olemusta. Perimmäinen tapamme olla luonnossa ei ole ohjattu harjoitus, tavoitteellinen suoritus tai aikataulutettu tehtävä. Se on ennemminkin yhteinen, kirjoittamaton tapa käyttää yhteistä ympäristöä. Tuo tapa on kulttuurissamme niin merkittävä ja arvokas, että se on vahvistettu lainsäädännössämme jokamiehen oikeuksin.

Myös Kansallinen metsästrategia 2025[i] tunnistaa metsässä olemisen osana kulttuurista kestävyyttä. Metsästrategiassa kulttuurista kestävyyttä vaalitaan korostamalla metsien käyttöön liittyvien tapojen, käytäntöjen ja suhteiden siirtämistä tuleville sukupolville[ii]. Näin halutaan varmistaa, että tulevat sukupolvet saavat perinnöksi aineellisen metsäomaisuuden lisäksi metsiin kietoutuneen aineettoman kulttuuriperinnön, eli suomalaisen luontosuhteen.

Seitsemän kylän kierros vie matkailijat Hollolassa sijaitsevien Aikkalan, Hälvälän, Jarvalan, Nokkolan, Untilan, Utulan ja Vesalan kylämaisemiin. Kuva: Katriina Koski

Suomalainen metsä ja luontosuhde kiinnostaa matkailijoita kaukomaita myöten. Business Finland on tunnistanut markkinatutkimuksissaan suomalaisen luonnon ja luontokokemuksen tärkeimmäksi matkailuvaltiksemme[iii]. Myös kotimaan matkailijat ovat löytäneet metsiin, ja ennen kaikkea kansallispuistoihin[iv]. Vaikka jokamiehenoikeudet turvaavat metsäkokemuksen ja luontosuhteen ylläpitämisen missä tahansa, matkailun keinoin tuotteistetut ja palveluilla varustetut luontokohteet ovat yhä vetovoimaisempia niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin matkailijoiden keskuudessa. Matkailutuotteeksi muuntunut metsä alkaa paikoitellen ruuhkautua, ja alueiden käyttö alkaa lähestyä kantokyvyn äärirajoja. Sen vuoksi katse on käännetty uusille alueille kävijäpaineen tasaamiseksi.

MAISA-hanke keskittyy kansallisissa arvioinneissa valtakunnallisesti merkittäviksi arvotettuihin maisema-alueisiin. Näiltä alueilta etsitään luontomatkailulle uusia mahdollisuuksia, ja samalla edistetään maaseutuyritysten kilpailukykyä. Yksi hankkeen pilottikohteista on Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Rapolan linnavuori lähiympäristöineen[v]. Rapolan linnavuori on suojelukohde, jota hoitaa Metsähallitus. Linnavuori on sekä luonnonperinnöltään että kulttuuriperinnöltään yksi Suomen merkittävimmistä maisema-alueista. Arkeologinen perintö kertoo alueen vuosisataisesta yhteisöllisestä käytöstä. Maaperä, korkeussuhteet ja vesistöjen läheisyys yhdessä erityisten maankäytön muotojen kanssa on luonut harjusta myös merkittävän ja suojelun arvoisen luontokohteen.

Kun kulttuuriperintöön ja yhteisölliseen maankäytön historiaan nojaavaa kohdetta ryhdytään tuotteistamaan matkailukäyttöä varten, sosio-kulttuurinen kestävyys on kehittämistyön keskiössä. Sosio-kulttuurisesti kestävä matkailu kunnioittaa paikallisyhteisön tapaa toimia matkakohteena olevassa maisemassa sekä yksittäisinä henkilöinä että yhdessä, yhteisönä. Sosio-kulttuurisen kestävyyden rajojen tunnistaminen ja mittaaminen on haastavaa, koska ne ovat sekä yhteisön keskenään jakamia että yhteisön jäsenten henkilökohtaisia rajoja.
Matkailutuotteiden yhteiskehittäminen paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kanssa auttaa pysymään näiden rajojen sisällä.[vi] Vieraanvaraisuuden rajat asetetaan yhdessä, esimerkiksi suunnittelemalla matkailijoille ehdotettavat reitit siten, että kulkija löytää alueen maisemahelmet ja vähemmän kuljetut polut, mutta paikallisten asukkaiden yksityisyys on turvattu.

Esimerkiksi MAISA-hankkeen karttatyöpajoissa sovellamme yhteiskehittämistä ja etsimme yhdessä paikallisen kestävyyden rajat. Valmis opaskartta vie matkailijat työpajoissa sovituille reiteille ja opastaa paikallisten palvelujen äärelle.

Sääksmäen alueen pyöräilykarttaa työstettiin Voipaalan kartanossa järjestetyssä työpajaa helmikuussa 2020. Kuva: Laura Puolamäki

Rapolan linnavuorelle vievät matkailutuotteet tarvitsevat toteuttajakseen Metsähallituksen sertifioiman yrityksen. Näin varmistetaan, että toiminta suunnitellaan luonnon- ja kulttuuriperinnön edellyttämällä tavalla.[vii] Matkailun halutaan myös edistävän suojelutavoitteita. Mutta ennen kaikkea yhteistyöyritykset mahdollistavat matkailijoille suomalaisen tavan kehittää luontosuhdetta.

Yrittäjät tekevät Metsähallituksen kanssa yhteistyösopimuksen toimimisesta. Sopimus velvoittaa toimimaan muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla ja tarjottavien palveluiden tulee olla ympäristöön sopivia ja luontoa ja kulttuuriperintöä kunnioittavia. En vie harjulle mitään, mitä en voisi tuoda mukanani sieltä pois. Toimintani ei kuluta maastoa eikö vaurioita muinaisjäännöstä. Tarjoamani palvelut lisäävät luonnosta saatavaa hyvinvointia,
kertoo Satu Halonen Univeräjästä.

Kiireettömät aktiviteetit, joiden aikana ehtii tehdä metsästä havaintoja, saada siitä kokemuksia ja tulkita kokemaansa yhdessä uuden tiedon kanssa edistävät ympäristönlukutaitoa. Juuri ympäristölukutaito muodostaa suomalaisen luontosuhteen, ja samalla metsään kietoutuneen kulttuuriperintömme, ytimen. [viii]

#metsästrategia #KMShanke #MAISA

Laura Puolamäki
kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluissa.
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/mkn-maisemapalvelut