Tutkittua tietoa luonnonlaitumilta
Luonnonlaitumet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä elinympäristöjä.
Viime vuosina on havahduttu hyönteismäärän romahtamiseen maailmanlaajuisesti. Tutkimukset osoittavat muun muassa luonnonsuojelualueilla pyydyksistä kerätyn hyönteismäärän yhteispainon vähentyneen 27 vuoden aikana 76 prosenttia. Hyönteisillä on tärkeä tehtävä ekosysteemissä; ne esimerkiksi pölyttävät kasveja, toimivat ravinteiden kierrättäjinä ja pitävät tuhoeläinkantoja kurissa. Luomutuotanto hyödyttää hyönteisiä tarjoamalla torjunta-aineista vapaita elinympäristöjä.[1]
Luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisiä elinympäristöjä. Perinteisesti hoidetuilla niityillä tavataan tuhansia lajeja ja enemmän putkilokasvi-, perhos- ja pistiäislajeja kuin missään muussa elinympäristössämme. Erityisen suuri merkitys on luomutiloilla harjoitettavalla luonnonlaidunnuksella, sillä Suomen uhanalaisimmat luontotyypit ovat perinnebiotooppeja. Tämän luontotyypin säilyttäminen yhdistettynä luonnonmukaiseen tuotantoon tarjoaa hyönteislajistolle erityisiä suojapaikkoja.
Hiekkaista harjua on laidunnettu Kankaanpään tilalla niin kauan kuin tilalla on ollut nautoja. Paikka on tullut jo tutuksi Ilari Rasimukselle ja Juhani Salokanteleelle. Kuva: Laura Puolamäki
Urjalassa sijaitseva Kankaanpään tila osallistuu ProAgria Etelä-Suomen hallinnoimaan Lumolaidun verkosto -hankkeeseen. Lumolaidun teettää kasvillisuus-, lintu,- sieni- ja hyönteislajiston kartoituksia yhdeksässä kohteessa vuosina 2019-2021 Pirkanmaalla. Lisäksi hankkeessa tutkitaan maaperän monimuotoisuutta.
Hyönteiskartoituksista vastaa Tampereen Hyönteistutkijain seura. Kankaanpään tilaa veljensä kanssa viljelevä Johanna Jahkola on ottanut hyönteistutkijat ilomielin vastaan. Tiedolla johtaminen kuuluu Jahkolan viljelystrategiaan, ja tutkittu tieto nimenomaan oman tilan laidunlajistosta auttaa hiomaan laidunnussuunnitelmaa sekä maaperän, lajiston että karjan kannalta suotuisaan suuntaan. Kohtaamiset tilalla vierailevien tutkijoiden kanssa synnyttävät luontaista tiedonvaihtoa sekä maastossa että kahvipöydässä, ja kerryttävät kaikkien osapuolten osaamista.
Lumolaidun-verkosto hankkeen tavoitteena ohjata luonnonlaitumien hoitoa paikallisen lajiston kannalta suotuisaan suuntaan. Hankkeessa kartoitetaan kohdealueiden linnusto, hyönteiset, kasvit ja sienet. Myös maaperän monimuotoisuutta tutkitaan. Kun tulokset kootaan yhteen, voidaan laidunnuskäytäntöjä räätälöidä jokaiselle tilalle sopivaksi. Laiduneläimillä on omat tarpeensa, ja vuotuiset vaihtelut esimerkiksi sääolosuhteissa vaikuttavat laidunten kasvuun. Erilaisia tietoja yhdistämällä tiloilla on entistä paremmat mahdollisuudet vaalia monimuotoisuutta, samalla kun huolehditaan eläinten hyvinvoinnista.
Lumolaidun verkosto -hanke avaa kartoituksista saatua tietoa ja havaittuja hyviä käytäntöjä myös verkostotilojen ulkopuolelle, sekä ammattilaisille että yleisölle. Hanke järjestää opintoretken ja yleisöretken tiloille vuoden 2022 aikana, mikäli koronatilanne sen sallii. Hankkeessa tehdään lisäksi tilakohtaista palvelumuotoilua karttuneen tiedon jalkauttamiseksi esimerkiksi tilan myyntituotteisiin sekä paikan päällä ja virtuaalisesti toteutettaviin vierailupalveluihin.
kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Lumolaidun verkosto -hankkeessa ja ProAgria Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluissa.
[1] Miten hyönteisten vähenemistä voi torjua? Luomuksen hyönteistiimi vastaa. Julk. 5.4.2019, luettu 8.1.2021
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/miten-hyonteisten-vahenemista-voi-torjua-luomuksen-hyonteistiimi-vastaa