Inspect – eroon haitallisesta vieraslajista

Jättipalsami: mikä se on?
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on tuotu Suomeen kotipuutarhoihin koristekasviksi. Tehokas kilpailija valtaa kuitenkin alaa ja syrjäyttää kotoperäisiä lajeja, uhaten mm. alkuperäistä lehtopalsamia. Jättipalsami viihtyy parhaiten ihmisten muovaamilla rehevillä ja kosteilla alueille, kuten teiden varsilla ja vesistöjen äärellä. Heinä-elokuussa kukkiva kasvi muodostaa kukinnon päätteeksi siemenkodan, jonka se räjäyttää levittäen siemeniä jopa usean metrin päähän varsinaisesta emokasvista. Pienet ja kevyet siemenet kulkeutuvat helposti esimerkiksi virtaavan veden mukana leviten tehokkaasti uusille alueille. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joten jo yhden kesän huolellisesti tehty torjunta saattaa auttaa kasvin hävittämisessä paikalta kokonaan!

5 vinkkiä torjuntaan:

1. Paikanna. Missä kasvia kasvaa eniten ja mistä se on mahdollisesti levinnyt? Jos kasvia esiintyy esimerkiksi virtaavan vesistön kuten joen tai puron varrella kannattaa kasvustoja etsiä myös yläjuoksulta, usein yläjuoksulta saattaa löytyä syy koko alajuoksun ongelmiin!

2. Mieti miten torjua. Jättipalsamin torjunnassa tärkeintä on estää kukinnon muodostuminen tai kukinnon jo alettua kukkivan kasvin varovainen hävittäminen. Tässä vaiheessa kesää jättipalsami ei vielä kuki, joten niitto tai kitkentä on otollista suorittaa! Jättipalsamin juuristo on hyvin heikko, joten se on helppo repiä maasta irti. Kasvi ei myöskään ole myrkyllinen, joten kitkentätoimenpiteet eivät vaadi erityistä suojautumista.

3. Hävitä kasvijäte. Jos niitetty tai kitketty kasvijäte sisältää kukkia on sen oikeaoppinen hävittäminen tärkeää, jottei jättipalsami pääse leviämään siementen välityksellä. Mikäli siemenkota on jo muodostunut käsittele kasvijätettä erittäin varoen ja vältä sen siirtelyä, sillä kypsät siemenkodat saattavat paukahtaa auki kosketuksesta. Kerää kasvijäte jätesäkkeihin ja sulje ne huolellisesti. Kauhajoen ja Kurikan kaupungin alueilta löytyy jätepalsamin keräykseen tarkoitetut roskalavat, joihin kerätyn kasvijätteen voi viedä ilmaiseksi. Roskalava sijaitsee Kauhajoella Hyypän majalla osoitteessa Könnönkyläntie 25 ja Kurikassa Pitkämön voimalaitoksella osoitteessa Myllykyläntie 592. Jos kasvijäte ei vielä sisällä kukintoja voi sen hävittää kotikonstein esimerkiksi kompostoimalla.

4. Tarkkaile. Jättipalsami on sitkeä ja saattaa lähteä uudestaan kasvamaan jo poikkaistusta varren tyngästä ja peräti muodostaa uusia kukintoja. Älä siis käännä selkääsi sitkeälle tunkeilijalle, vaan tarkista tilanne tasaisin väliajoin kesän ajan ja toista niitto/muu torjuntatoimenpide tarpeen vaatiessa! Helpoimmalla pääset, jos et annan kasvin muodostaa enää uutta kukintoa. Tilanne kannattaa tarkistaa myös vielä seuraavana kesänä, sillä vanhat siemenet saattavat säilyä maassa ja itää vielä seuraavanakin kesänä.

5. Muista kysyä lupa! Jättipalsamin hävittäminen vaatii aina maanomistajan luvan. Älä siis hyökkää naapurin kukkapuskaan ilman lupaa, vaan kysy saatko auttaa vieraslajin torjunnassa. Jos havaitset kasvustoja esimerkiksi kunnan tai kaupungin mailla, ilmoita siitä suoraan kaupungille tai ole yhteydessä Inspect-hankeen toimijoihin!

Inspect-hanke on keskittynyt torjumaan ja estämään jättipalsamin leviämistä Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasassa. Hankkeen tiimoilta järjestetään kesän aikana esimerkiksi talkoita. Kurikan Pitkämössä kokeillaan vuohilaidunnusta jättipalsamin torjunta keinona (kannattaa siis käydä katsomassa, miten vuohet onnistuvat työssään!) sekä Kauhajoella urakoidaan hävittämisen eteen kansainvälisen työleirin voimin elokuun alussa!
www.proagria.fi/inspect