Joku roti vieraille!

Lupiini. Äitini ylpeyden aihe oli näyttävä lupiinikasvusto. Tokihan se kertoo jotain peukalon vihreän värin vahvuudesta, kun kuivalla tienpientareellakin saa sellaisen komeuden kukoistamaan. Vieraat ja kylänmiehet keräsivät siemeniä toivoen, että kasvi viihtyisi myös heidän omissa kukkatarhoissaan. Toin minäkin kourallisen omaan kotiini muistoksi äidistä.

Jättipalsami. Ensimmäisen vakituisen työpaikkani esimieheltä sain lahjaksi muutamia hyväkasvuisia perennalajeja puutarhaani istutettavaksi. Yksi niistä oli perinteinen "paukkupalsami", jonka sukulaista jo silloiset mummoikäiset olivat kasvattaneet ikkunoillaan nuorikkoina. Lasteni riemuksi siemenkodat räjähtivät käsiin ja sinkosivat siemenet metrien päähän. Seuraavana syyskesänä paukuteltavaa oli aina enemmän.

Kurtturuusu. Karut liikenteenjakajat hulppeaan kukkaan. Menestyy hoidotta ja palkitsee huumaavan tuoksuvin kukin ja kauniin kiulukoin. Vitamiinipommein.

Jättiputki. Eksotiikkaa myös pohjoisen puutarhoihin. Miestä korkeampi kasvi saa osakseen ihailua.

Mutta sitten. Kolmannen asteen palovammoja, terveydelle haitallinen. Jos siihen läpitunkemattomaan viidakkoon nyt sekaan mahtuu. Alkuperäiset luonnonlajit joutuvat väistymään, kun kasvupaikka käy niille epäsuotuisaksi tai kun vahvempi varastaa välttämättömät kasvutekijät itselleen. Monet kotoiset hyönteislajit ovat ihmeissään, kun eivät enää löydä tarvitsemaansa ravintoa. Hiekkarannat peittyvät pusikkoon, joka on niin piikkinen, ettei sen lomassa voi itseään tai lemmikkiään repimättä liikkua. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy.

Tänä keväänä otsikot ovat kirkuneet: ”Kaikkialla tyypillinen laji on hävitettävä -kurtturuusu kielletään Suomessa.” ”Jättipalsamille kyytiä.” ”Kielletyt kasvit -lupiinit ja monet muut on nyt kitkettävä pihamaalta” ”Jättiputki -vaarallinen maahanmuuttaja.” ”Valmistaudu rehkimään pihamaalla -nämäkin kasvit kiellettiin Suomessa.”

Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta vieraslajien haitoista. Eräs ystäväni purki tuntojaan luettuaan jättipalsamin haitoista, että ”sehän on vähän kuin huumeita kasvattelisi”. Tai että, ”olisinpa rikas, jos lupiinia saisi myydä.”

Kuva. Lupiini kukoistaa myös siellä, missä muut eivät.

Eikä siinä kaikki. En sano tätä lisätäkseni tuskaa, mutta onpahan vain todettava, että kasvatamme myös monia muita potentiaalisen haitallisia vieraslajeja puutarhoissamme. Mikäli kasvin kasvuvoima on niin vahva, että muut lajit joutuvat niiaten ja kumarrellen väistymään niiden tieltä olisi puutarhurin viisasta puuttua asiaan. Katsotaanpa vaikka viitapihlaja-angervoa, jättipoimulehteä, ruttojuurta, karhunköynnöstä, rohtoraunioyrttiä tai isotuomipihlajaa. Ne ovat arvaamattomia ja menevät itsekkäästi minne haluavat. Uhkaavasti käyttäytyviä ovat myös vaikkapa silkkiunikko, puistolemmikki, isotuomipihlaja, punalehtiruusu ja jopa tarhaomenapuu. Kyllä meidän kannattaa toimia jo silloin kun se on vielä helppoa.

Kuva. Viitapihlaja-angervon kasvuvoima on vertaansa vailla.

Kuva. Jokapaikan perenna jättipoimulehti valtaa röyhkeästi uusia kasvupaikkoja.

Olen päässyt muistuttelemaan vieraslajien haitoista maakunnassa kulkiessani. Toimivat torjuntavinkit ovat olleet kysyttyjä. Talkoojoukot järjestäytyvät asemiin ja käärivät hihojaan ryhtyäkseen sotaan vieraslajeja vastaan. Taistelutannerta riittää ja siihen on sitouduttava. Kertahyökkäys ei useinkaan ole tarpeeksi, vaan aluetta on tarkkailtava ja tehtävä täsmäiskuja myös jatkossa, kun maajuurista tai maaperän siemenpankeista puhkeaa uusia tulokkaita.

Kuva. Jättipalsamin pikkutaimia putkahtelee maaperän siemenpankista vielä torjunnan jälkeenkin.

Myös Maa- ja kotitalousnaisten Vuoden maisemateko -kilpailussa nitistetään tänä vuonna kilvan vieraslajeja Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tule mukaan ja ilmoita tekosi!

Lisätietoja: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/vuoden-maisemateko-4714

Anu Ainasoja,

Maisema- ja ympäristöasiantuntija,

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset