Kuninkaantie yhdistää Uudenmaan upeimmat maisemat
Kuninkaantie yhdistää monet Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomen etelärannikkoa myötäilevä Kuninkaantie yhdistää monet Uudenmaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Historiallinen tie maisemineen tarjoaa matkailulle loistavat puitteet, joiden hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana.
Kuninkaantie, Suuri Rantatie, Alinen Viipurintie. Suomen toiseksi vanhin maantie on tunnettu vuosisatojen saatossa monilla nimillä. Turun Suurtorilta Viipuriin vievää tietä on kuljettu jo 1300-luvulla, ja monet Etelä-Suomen nykyisetkin valtaväylät noudattavat enemmän tai vähemmän sen viitoittamia linjauksia.
Kuninkaantie raivattiin aikoinaan Ruotsin kuningaskunnan hallinnollisiin tarpeisiin, postin ja kruunun virkamiesten kulkureitiksi. Se yhdisti laajan valtakunnan itäisen osan silloiset keskukset, Turun linnan ja Viipurin linnan.
Tänä päivänä Kuninkaantie on yksi Suomen kymmenestä matkailutiestä eli reitistä, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa ja useita nähtävyyksiä. Siitä vastaa vuonna 2016 perustettu Kuninkaantie ry, joka kehittää alueen matkailua esimerkiksi kouluttamalla oppaita, järjestämällä erilaisia tuotteistamiskoulutuksia ja verkostoimalla alueen toimijoita.
Tie loi elämää ympärilleen
Kuninkaantien aiempi nimi Suuri Rantatie kuvastaa sen reittiä, joka myötäilee Etelä-Suomen rannikkoa. Tie ei kuitenkaan missään kohdin kulje aivan meren rannassa. Kuninkaantie ry:n hankekoordinaattori Mia Aitokari kertoo, että linjauksella haluttiin välttää matkalaisten joutuminen rantarosvojen uhreiksi.
Kuninkaallisen tien muutkin ominaisuudet oli määritelty tarkkaan.
– Tien oli oltava määrätyn levyinen, ja sillä olevat kannot eivät saaneet olla niin korkeita, että ne olisivat raapineet hevosten mahaa. Kestikievareita ja rustholleja oli oltava tietyin välimatkoin. Joissain paikoin Kuninkaantie mutkittelee aika reippaasti, koska tietä pitkin piti päästä kulkemaan kirkolta kirkolle, Aitokari taustoittaa.
Tie loi elämää ympärilleen: sen varrelle nousi keskiaikaisia kyliä ja kivikirkkoja, ruukkiyhdyskuntia ja komeita kartanoita, kun kuninkaat jakoivat maita suosikeilleen. Nykyään monet niistä ovat kiinnostavia matkailunähtävyyksiä. Myös Uudenmaan yhä vahva kaksikielisyys on perua ajoilta, jolloin tie helpotti maakunnan asuttamista: uudisasukkaista monet tulivat Ruotsista ja puhuivat ruotsia.
Nykyisen nimensä Kuninkaantie sai 1700-luvulla, kun reitin kuninkaallista merkitystä haluttiin korostaa.
– Nimenmuutoksella muistutettiin, että kaikki Ruotsin kuninkaat olivat kulkeneet tietä pitkin. Muistoja eri kuninkaiden vierailuista löytyy tienvarren paikannimistä edelleen: esimerkiksi Vantaan Kuninkaanmäki on saanut nimensä siitä, että kuningas Kustaa III:n tiedetään istuneen siellä piknikillä, Aitokari sanoo.
Vuorovaikutus muokkasi arvomaisemat
Uudellamaalla on 11 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista suurin osa osuu Kuninkaantien varrelle. Esimerkiksi Raaseporissa tien eri linjaukset kulkevat Fagervikin ja Fiskarsin vanhojen ruukkimiljöiden kautta, Vihdissä, Vantaalla ja Porvoossa sen ympärille levittäytyy viljavia jokilaaksoja ja Pernajanlahden ympäristössä tie kulkee vanhassa kulttuurimaisemassa.
Arvokkaiden maisema-alueiden sijoittuminen Kuninkaantien varrelle ei ole sattumaa, vaan viestii tien, ihmisen ja maiseman välisestä vuorovaikutuksesta.
– Se kertoo siitä, miten tärkeä ihminen on maisemalle. Maisemat eivät olisi muotoutuneet tuollaisiksi, jos ihminen ei olisi toiminut maisemassa vuosisatoja, Aitokari pohtii.
Esimerkiksi maatalouden rakennemuutos näkyy maisemassa: karjatalouden keskittyminen tietyille alueille ja tuotantoyksikköjen koon kasvu ovat merkinneet sitä, että karjaa ei enää laidunneta yhtä yleisesti kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Ja kun karja ei laidunna, maisema kasvaa umpeen.
– Pusikoitumisen estämiseksi ympäri Suomea tarvittaisiin paljon enemmän laiduntavia eläimiä, jotka pitävät maiseman avoimena, Aitokari huomauttaa.
Silmät auki lähimatkailun mahdollisuuksille
Kuninkaantie ry:n tavoitteena on saada historialliselle tielle lisää matkailijoita kestävällä tavalla. Lähimatkailun suosion kasvu sekä tien sijainti Suomen asutuimman maakunnan alueella luovat
sille hyvät edellytykset. Kuninkaantien varrelta tai läheisyydestä löytyy runsaasti historiallisia nähtävyyksiä ja upeita luontopolkuja sekä viehättäviä pieniä museoita, gallerioita ja kahviloita.
– Kuninkaantien toimijat eivät välttämättä itse näe oman lähiympäristönsä maiseman ja kulttuuriarvojen vetovoimaa. Yhdistyksen tehtävänä on avata ihmisten silmiä näkemään se, Mia Aitokari määrittelee.
Toimijoiden verkostoitumisella on suuri merkitys Kuninkaantien kehittämisessä, ja siksi yhdistys on mukana mm. Maa- ja kotitalousnaisten Kylään maisemaan -hankkeessa.
– Hanke on meille äärimmäisen tärkeä, sillä sen kautta heidän kontakteistaan muodostuu myös meidän kontaktejamme, Aitokari toteaa.
Hänen mukaansa Kuninkaantien matkailun kasvattaminen edellyttää monipuolisia palveluja tien varrelle sekä matkailijoille suunnattua tarkkaa informaatiota, joka on helposti löydettävissä. Kunnilta ja yrityksiltä hän toivoo yhteistyötä sekä palvelujen ja nähtävyyksien rohkeaa tuotteistamista.
– Palveluja pitäisi paketoida nykyistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Ihannetilanne olisi, että Kuninkaantie houkuttelisi paljon lisää patikoijia ja pyöräilijöitä, ja kävijöitä eri kohteissa olisi myös muina vuodenaikoina kuin kesällä. Myös teemamatkailua voisi olla paljon enemmän, Aitokari visioi.
Kuninkaantie saa kyltit lähivuosina
Iso konkreettinen urakka yhdistykselle on Kuninkaantien kyltitys, jota matkailutie-status edellyttää. Historiallinen tie oli aiemmin merkitty koko pituudeltaan kylteillä, mutta ne kerättiin pois vuonna 2016, kun Uudenmaan liitto luopui Kuninkaantien matkailutie-statuksen ylläpidosta.
Tällä hetkellä Kuninkaantie on merkitty kyltein vain Kymenlaakson alueella.
– Kyltitettävää on yhteensä 480 kilometriä, ja niiden saaminen tien varten on pitkä projekti. Yritämme nyt saada kevennetyn kyltityksen hyväksytettyä Väylävirastossa, minkä lisäksi Kuninkaantien kuntien on hyväksyttävä se. Tavoitteena on saada kyltit Kuninkaantien varrelle vuonna 2021, Aitokari kertoo.
Hanke muistuttaa maisemien arvosta
Maa- ja kotitalousnaisten vetämä Kylään maisemaan -hanke herättelee yrityksiä ja kuntia näkemään tuttujen maisemien arvon. Hanke tekee tunnetuksi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden arvostusta oman maakunnan kulttuuriympäristöä kohtaan ja innostaa yrittäjiä hyödyntämään maisemaa toiminnassaan. Hanke järjestää esimerkiksi työpajoja, joissa pohditaan erilaisia tapoja tuotteistaa maisema ja verkostoidaan alueiden toimijoita keskenään.
Kylään maisemaan -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskukset.
Teksti: Minna Nurro
Kuvat: Minna Nurro ja Mia Aitokari
Lue lisää Kylään maisemaan -hankkesta.