Visuaalinen maisemaseuranta 2020 havainnollistaa kulttuurimaisemien muutokset Nurmijärveltä Kittilään

Name: Agency Leroy
Price range: $

Jun 26, 2020 2 min read

Uutinen

Vuonna 1996 alkaneen tutkimuksen valokuvia täydentää nyt dronekuvaus

Vuonna 1996 aloitettu kulttuurimaisemien seurannan tutkimushanke täydentyy uudella tutkimusaineistolla vuoden 2020 aikana. Alkuperäisiä tutkimusmenetelmiä täydentää nyt dronekuvaus.

Valtakunnallisen visuaalisen maisemaseurannan tarkoituksena on havainnollistaa ja dokumentoida viljely- ja perinnemaisemien muutoksia Suomessa. Vuonna 2020 keskitytään peltomaisemiin. Kuvattavia alueita on kaikkiaan 13 ja kuvauspisteitä 125. Kuvauksista vastaa saksalaissyntyinen, mutta jo vuosia Suomessa asunut valokuvaaja Martina Motzbäuchel.

Motzbäuchel on ollut mukana hankkeessa vuodesta 2001, ensin tutkimusapulaisena ja myöhemmin valokuvaajana. Hän kertoo, että hankkeen aikana sekä maisemat että valokuvausmenetelmät ovat muuttuneet.

”Vuonna 1996 kuvattiin mustavalkokuvia filmikameralla. Sitten käyttöön tulivat digikamerat ja nyt viimeisimmäksi drone, jolla saamme kuvattua muun muassa pallopanoraamaa, 360 asteen videota ja ylilentokuvaa”, Motzbäuchel kertoo.

Jotta maisemia voidaan verrata edellisvuosiin ovat projektin ydin kuitenkin perinteiset kuvat.

”Otan joka pisteestä klassiset neljä tai viisi kuvaa. Minimissään yksi kuva kohti kutakin pääilmansuuntaa”.

Kuvauksia kolmellatoista paikkakunnalla

Kuvaukset käynnistyivät Halikosta 22.6.2020. Kesän mittaan Motzbäuchel kiertää kuvauskaluston kanssa seuraavilla alueilla: Nurmijärvi, Yläne/Oripää, Hollola/ Hämeenkoski, Sulkava, Leppävirta, Liperi, Ilomantsi, Sotkamo, Kuortane, Toholampi, Liminka/Tyrnävä ja Kittilä.

Motzbäuchel uskoo, että taivaalla liitävä drone saattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kuvaamiseen. Hän kertoo, että dronella ei kuvata yksityisiä tiloja eikä liikuta moottoriteiden päällä. Hän toivottaa asukkaita ja alueilla liikkuvia henkilöitä tulemaan rohkeasti keskustelemaan ja kertomaan omia havaintojaan maiseman muutoksista.

”Aiemmista vuosista tiedän, että ihmiset saattavat ajaa ohitseni monta kertaa ja näin ilmaista, että minut on ’huomattu’. Kerron todella mielelläni tutkimustyömme tarkoituksesta ja kuulen paikallisten tarinoita alueesta.”

Tutkimusalueet erityyppisissä maisemissa

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä kehitti suomalaisiin kulttuurimaisemiin kohdistuvan seurantamenetelmän alun perin valokuvataiteen opinnäytteenä. Ensimmäiset kuvaukset tehtiin vuonna 1996. Uusintakuvaukset tehtiin vuonna 2000, 2005 ja 2010. Lisäksi tehtiin täydentäviä kuvauksia vuosina 2001-2003.

13 tutkimusaluetta edustavat erityyppisiä viljelymaisemia eri puolella Suomea. Arvokkaita maisema-alueita on mukana useita, koska niiden on tarkoitus olla maisemanhoidon esimerkkialueita. Alun perin tutkimusalueita valitessa ei käytetty tiedossa olevia mahdollisia maisemamuutoksia. Esimerkiksi Halikon moottoritiehanke tuli vastaan yllätyksenä.

Maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta odottaa innolla uusia kuvia.

”Maisema muuttuu ja muutosvauhti nopeutuu jatkuvasti. Muutoksia aiheuttaa luonnon ja ihmisen vuorovaikutus ja muun muassa elinkeinorakenteen muuttuminen. Tarvitsemme tietoa maiseman muutoksesta esimerkiksi maankäytön suunnitteluun”.

Lisätietoja

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, ja sen toteuttamisesta vastaa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.