Vuoden maakunnallinen maisemateko 2019 valittu

Maa- ja kotitalousnaiset järjesti viidennen kerran Vuoden maisematekokilpailun Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tänä vuonna teemana oli ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”. Kilpailulla haluttiin haastaa kaikkia suomalaisia tutustumaan vieraslajeihin, kartoittamaan niitä kotiympäristössään, sekä tekemään torjuntatoimenpiteitä yksin tai yhdessä.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten nimeämä raati valitsi maakunnalliseksi voittajaksi uutteran jättipalsamin torjujan Heli Hakolan. Voittaja julkistettiin 25.11.2019 Maa- ja kotitalousnaisten vuosikokouksessa Kokkolassa.

Kokkolan Alaviirteen kylässä asuva Heli Hakola on torjunut jättipalsamia kymmenen vuoden ajan. Kohde sijaitsee arvokkaalla kostealla elinympäristöllä Viirretjoen varressa. Torjunta-alue on laajuudeltaan noin 0,06 ha ja sijaitsee vanhan lammaslaitumen paikalla. Kivikkoista ja kuoppaista aluetta ei ole hoidettu muutoin kymmeneen vuoteen. Jättipalsami on keskittynyt etenkin jokirantaan, mutta yksittäisiä kasveja löytyy jopa 10-15 metrin päässä joesta.

Heli Hakola aloittaa jokavuotisen torjunnan alkukesästä, kun jättipalsamin ovat noin 10 cm alkuina ja jatkaa työtä pitkin kesää. Pienet taimet hän nyhtää maasta sellaisenaan, mutta kerää pussiin kukkivien taimien kukat ja siemenet mädättääkseen ne ulkovarastossa. Viime kesänä yksittäisiä jättipalsameja löytyi sateiden innostamana vielä syyskuun lopussa. Heli Hakola on kannustanut perheenjäseniään mukaan torjuntaan ja näkee työssä mahdollisuuksia koko kylän yhteiseen ponnistukseen. Useampia torjujia todella tarvittaisiin, sillä uutta siemenmateriaalia leviää koko ajan alueelle jokea myöten.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset halusi antaa Heli Hakolalle tunnustuksen poikkeuksellisen esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä jättipalsamin torjunnasta. Heli Hakola osoittaa toiminnallaan, että yksikin ihminen voi vaikuttaa ympäristöön suotuisasti. Torjumatta jäänyt jättipalsami lisää jo lähtökohtaisesti eroosioherkän Viirretjoen kulumista, sillä yksivuotisena kasvina sen juuristo ei sido maata. Lisäksi jättipalsami syrjäyttää luonnonvaraista rantakasvillisuutta. Kohteen torjuntatoiminnan jatkuvuus on turvattu toistaiseksi torjujan korkean motivaation johdosta, mutta muidenkin kyläläisten aktiivinen mukaantulo torjuntaan olisi toivottavaa, jotta jättipalsamin leviäminen saataisiin loppumaan. Samalla kyläläisten välinen yhteisöllisyys voisi lisääntyä ja vieraslajitietoisuus kasvaa.

Heli Hakola palkitsemistilaisuudessa Kokkolassa 25.11.2019

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen mehevävartinen kasvi ja kotoisin Himalajan vuoristoalueelta. Se voi kasvaa kasvupaikasta riippuen jopa kolmimetriseksi, mutta pienetkin kasvit kukkivat. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheän hammaslaitaisia ja jopa 4 cm kokoisten kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen ollen useimmiten vaaleanpunaisia. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, joka kypsänä repeää helposti ja ampuu siemenet metrien päähän. Kasvi voi muodostaa laajoja yksilajisia kasvustoja ja vie tilaa, sekä houkuttelee pölyttäjähyönteisiä paikan alkuperäisiltä kasveilta. Jättipalsamin hento juuristo ei sido maata, joten sen suosimat kosteat jokivarret altistuvat eroosiolle. Yleisimmin jättipalsami leviää luontoon viedyn puutarhajätteen mukana. Kasvilla ei ole luontaisia vihollisia.

Anu Ainasoja

maisema- ja ympäristöasiantuntija,

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset