Kädet multaan -aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli
Kädet multaan – aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin
Miksi lasten kädet on saatava multaan?
- tutkimusten mukaan suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta.
- lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruoan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä.
- ruoan arvostus ja ruokatottumukset syntyvät jo varhaisessa vaiheessa.
Ruoka- ja ympäristökasvatuksen toimenpiteet ovat konkreettinen, osallistava keino tukea ruoan arvostuksen ja aktiivisen ruokakansalaisuuden kehittymistä.
- ravinteiden kierrätystä ja vähentää ruokahävikkiä
- ymmärrystä ruoantuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista
- kasvisten ja kasvisruoan käyttöä sekä lasten luonto- ja maakontaktia.
Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 145 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.
Hankkeen taustaa, toimintamallia ja tuloksia valottaa:
KÄDET MULTAAN -esite
Hyödynnä myös muita materiaaleja, kuten bokashin käyttöön opastavaa videota, vuosikelloa viisareineen ja esitettä, miksi kädet on hyvä laittaa multaan.
Maa- ja kotitalousnaisten aikaisemmissa hankkeissa syntynyttä materiaalia:
Ruokakasvatukseen vinkkejä Ruokarohkea salapoliisi ja kasvisaarteen arvoitus -hankkeesta.
Terveyttä edistävät välipalat -projektin toimintamalleista löytyy sopivia sekä ala- että yläkouluun.
Esimerkiksi Kaappaa kasvis on alakouluille, Agentti-malli yläkouluille.
Älä ruoki hukkaa - Biojäte paastolle tehtävävihko alakouluun.
Kädet multaan -teemaan sopivia materiaaleja muualla esimerkiksi:
Menetelmäopas lastenpuutarhan perustamisesta ja hoitamisesta (Sagalundin museon julkaisu)
Ruokatieto ry:n ruokakasvatus-sivustolla tehtäviä ja vinkkejä ala- ja yläkoululaisille.
Puuhakirja jätteiden lajittelusta eskariin ja alakouluun (Kiertokapula).
Sydänliiton Neuvokas perhe -sivustolta vinkkejä niin ammattilaisille kuin perheillekin.