Hämeen tuuvinki eli imelletty perunalaatikko

Vanhan ajan imelletty perunalaatikko eli tuuvinki

1 kg jauhoisia perunoita
3 rkl vehnäjauhoja
3 dl maitoa
2 tl hienoa merisuolaa
voita

Valitse sellaisia perunoita, jotka ovat soseutuvia. Keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä kypsiksi. Kaada vesi pois ja kuori perunat kuumina kookkaaseen astiaan.

Survo kuumat perunat välittömästi, etteivät ne haalene. Lisää vehnäjauhot perunakerrosten väliin survoessasi, jotta imeltyminen pääsee alkuun.

Peitä astia pyyheliinalla ja mielellään myös kannella. Anna seoksen imeltyä lämpimässä paikassa (50–60 astetta) kolme, neljä tuntia. Imeltyminen nopeutuu, kun survot silloin tällöin perunoita ja lisäät hyppysellisen vehnäjauhoja. Imeltyessään survos pehmenee ja makeutuu.

Lisää perunoiden joukkoon maito ja suola. Kaada seos voideltuun vuokaan. Massa on melko löysää, ja se löystyy lisää uunissa. Jätä vuoka vajaaksi, sillä seos kuohuu paistamisen aikana. Juhlalaatikkoon voit laittaa päälle muutaman voinokareen.

Laatikko kypsyy parissa tunnissa 125–150 asteisessa uunissa. Alhaisemmassa lämpötilassa paistaminen hieman pidemmän aikaa tekee tuuvingista makeampaa.

Hämäläinen tuuvinki on odotettu joulupöydän herkku

Tuuvinki eli imelletty perunalaatikko on tärkeä perinteisen hämäläisen pito- ja joulupöydän elementti. Nimi tuuvinki tulee ruotsinkielisestä stuvning-sanasta, joka tarkoittaa muhennosta. Kotitalousneuvoja Maria Pakarainen Hämeen maa- ja kotitalousnaisista katsoo, että tuuvinki on sen verran oleellinen osa joulua, että ”ei ole joulupöytää, jos ei ole tuuvinkia”. Maria kertoo, että hänen lapsuudessaan tuuvinki oli oikein odotettu herkku, jota ei saatu ennen jouluaattoa. Joulunaikaan sitä sitten syötiinkin antaumuksella. Aatoksi tuuvinkia valmistettiin sen verran reilusti, että sitä riitti seuraavillekin päiville. Tuuvinkia onkin hyvä tehdä isompia määriä kerrallaan ja laittaa osa pakastimeen, jossa se paistamattomana imeltyy vielä lisää.

Tuuvingin valmistuksessa on oleellista, että käytetään oikeanlaista perunaa. Perunan tulee olla jauhoista laatua, muuten perunalaatikosta tulee liisteriä. Kaupoissa jauhoiset perunat on merkitty punaisella värikoodilla, joka helpottaa perunoiden valintaa eri käyttötarkoituksiin. ”Perunalajikkeista esimerkiksi Pito, Van Gogh ja Sabina ovat tärkkelyspitoisia ja soveltuvatkin siten hyvin tuuvinkiin”, kertoo Maria. Tuuvingin valmistuksessa kannattaa odottaa joulua senkin takia, että varastoinnin aikana perunan tärkkelyspitoisuus kasvaa, mikä tekee perunalaatikosta vielä makeamman ja maukkaamman. Imeltyminenkin onnistuu parhaiten vasta syystalvella.

Jos tuuvingin aikoo saada jouluaatoksi valmiiksi, valmistus tulee aloittaa mielellään edellisenä päivänä. Keitettyjä perunoita imellytetään yhdessä vehnäjauhon kanssa ainakin muutama tunti, mielellään yön yli. Maria muistuttaa, että jauhot kannattaa lisätä kädenlämpöiseen perunasurvokseen. Yleisin virhe onkin lisätä jauhot liian kuumaan perunamassaan. Imellytysvaiheen voi kätevästi nykyaikana toteuttaa sähköuunissa, jossa sopiva lämpötila on noin 55 astetta. ”Lämpötilaa voi seurata vaikkapa kinkun paistomittarilla”, vinkkaa Maria. Liian alhainen lämpötila voi aiheuttaa pilaantumisen, mikä ei tietenkään ole toivottua tälle juhlapöydän herkkuruoalle.

Erityisesti joulun aikaan imellettyä perunalaatikkoa saa myös valmiina tavallisista ruokakaupoista sekä kylmäosastolta että pakastehyllystä. Valmistakin laatikkoa voi vähän hienosäätää lisäämällä kermaa ennen lämmittämistä. Mausteeksi voi varovasti lisätä ripauksen muskottipähkinää.
Jos tahtoo päästä maistamaan perinteistä tuuvinkia yhdessä muiden hämäläisten herkkujen kera, voi suunnata erityisesti joulun aikaan hämäläisiin ruokapalvelu- ja maaseutumatkailuyrityksiin.