Lapin ohrarieska

Rieskan paistaminen vaatii kuuman uunin.

Lapin ohrarieska

Ohrarieska

n. 4 kpl (halkaisija noin 30 cm)

2 l kylmää vettä
2 tl suolaa
2 kg ohrajauhoja
(2 tl leivinjauhetta)

Sekoita jauhoihin suola ja leivinjauhe, lisää sekaan kylmää vettä nopeasti käsin sekoittaen. Rieskataikina saa olla mieluummin löysähkö kuin liian tiivis.

Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Muotoile käsin noin 0,5–1 cm:n vahvuisia rieskoja. Käytä jauhoja apuna.

Painele leivän pohja rystysillä, näin saadaan paistamisen aikana leipään kirjava pinta. Rieskan pinta tasoitetaan ja tärpätään, eli koristellaan joko tärpillä tai sahateräisellä veitsellä.

Pistele rieskat haarukalla ennen paistamista. Paista heti kuumassa uunissa n. 300 asteen lämmössä 5-8 minuuttia. Rieska on kypsä, kun se kumisee ontosti pohjaan koputettaessa. Rieskan paistaminen onnistuu hyvin myös sähköuunissa.

Paistamisen jälkeen rieskojen annetaan jäähtyä pystyasennossa, jotta niistä tulee rapeita. Rieskat voi myös kääriä leivinliinan sisään jos haluaa, että ne ovat kauttaaltaan pehmeitä. Rieska kuivuu herkästi, joten ylimääräiset kannattaa pakastaa heti.

Lapissa leivotaan ohrarieskaa

Tuli räiskyy leivinuunissa, kun Lapin maa- ja kotitalousnaisten Anneli Salmela valmistautuu rieskan leivontaan Kemijärvellä. Rieskan paistaminen vaatii kuuman uunin. ”Kuivilla koivuhaloilla uuniin saadaan tasainen ja pitkä lämpö”, vinkkaa Anneli.

Ohrarieska kuuluu lappilaiseen ruokapöytään tiiviisti. Rieskaa oli ruisleivän ohella Annelin lapsuudessa aina tarjolla, nykyisin sitä tarjotaan niin ravintoloissa kuin matkailukeskuksissakin aitona perinneruokana.

Perinteisesti rieskaan käytetään pelkkää ohrajauhoa. ”Kylmää vettä ja kylmät jauhot. Paras rieska syntyy puolikarkeista jauhoista, ” Anneli neuvoo. ”Jotkut käyttävät leipomisessa vähän karkeita vehnäjauhoja, silloin taikina leipoutuu paremmin eikä repeile. Mukaan voi ripauttaa myös leivinjauhetta.” Jauhojen valinnassa kannattaa suosia lähialueen pientuottajia. 

Parhaimmalta rieska maistuu heti tuoreena voin ja kylmän maidon kanssa. Se sopii hyvin myös keittojen ohella nautittavaksi. Se osa, joka ei sujahda suuhun heti tuoreeltaan, kannattaa pakastaa heti ja sulattaa vaikkapa uunissa tai leivänpaahtimessa ennen tarjoamista.