Etelä-Suomen maisemateoilla vieraslajeista eroon
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ovat valinneet Vuoden maisemateko -kilpailun maakunnallisiksi voittajiksi toimialueeltaan kuusi maisem
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ovat valinneet Vuoden maisemateko -kilpailun maakunnallisiksi voittajiksi toimialueeltaan kuusi maisematekoa. Vuonna 2019 kilpailun teemana oli ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”. Kilpailulla haluttiin innostaa ihmisiä vieraslajien torjuntaan, ja sitä kautta lisätä luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toimialueella kilpailuun osallistui 26 kilpailijaa.
Maa- ja kotitalousnaiset haluavat kilpailulla nostaa esille maakuntien ahkerat yhdistykset, talkoolaiset ja muut toimijat, jotka tekevät töitä vieraslajien etenemisen pysäyttämiseksi. Paikallisten ihmisten työ on arvokasta työtä suomalaisen maiseman ja luonnon monimuotoisuuden eteen. Voittajien kesken on arvottu vakuutusyhtiö Pohjantähden lahjoittama turvallisuuspaketti. Paketin saa Uudenmaan voittaja, Kaitaan koulun 8. luokkalaiset.
Etelä-Suomen maisemateot käytiin läpi ja arvioitiin maisemaraadissa, jossa oli edustajia kaikista alueen maakunnista. Etelä-Suomen teot ovat ehdokkaina valtakunnallisessa Vuoden maisemateko -kilpailussa. Koko Suomen voittaja julkistetaan 21.11.2019.
Tänä vuonna palkituiksi tulivat:
Etelä-Karjala: Voittaja Leena Laari, Luumäki – komealupiinin torjunta
Leena Laarin toiminta on ollut sitoutunutta ja se on jatkunut jo 24 vuotta. Leena Laarin tavoitteena on komealupiinin hävittäminen lähialueelta. Hän on valmis torjumaan lupiinia myös naapuritonteilta ja läheisiltä metsäalueilta. Tämä maisemateko on pieni yhden ihmisen teko, mutta se on tarkoitus kasvattaa koko kyläyhteisön tapahtumaksi. Tämä on osoitus siitä, että jos jokainen tekisi oman pienen torjuntatekonsa, niin vaikutukset olisivat suuret!
Leena Laari: ”Haluan, että Munteenkylä voisi toimia esimerkkinä koko Luumäen kunnalla ja Luumäen kunta esimerkkinä koko Etelä-Karjalalle”
Kanta-Häme: Luolajan Maa- ja kotitalousnaiset, Hämeenlinna - jättipalsamin torjunta yhteisöllisesti
Luolajan Maa- ja kotitalousnaiset ovat kokeilleet jättipalsamin torjunnassa eriaisia tekniikkoja ja vertailleet niiden tehoa. Noin kokoisessa hehtaarin kohteessa on pidetty talkoot kerran kesässä kolmen kasvukauden aikana. Torjuntatyötä jatketaan lähivuosina. He ovat saaneet aktivoitua maaomistajia mukaan torjuntatyöhön ja toiminta on levinnyt laajemmalle alueelle. Yhteisöllisyys on lisääntynyt ja talkoot ovat olleet mukavia yhteishenkeä kohottavia tapahtumia. Vieraslajitietoisuus on lisääntynyt talkoisiin osallistuneilla ja torjuntaosaaminen on kehittynyt. On jo saatu rajoitettua jättipalsamin leviämistä lähiympäristöön ja heikennettyä kasvustoja.
Luolajan Maa- ja kotitalousnaiset: "Olemme pieni yhdistys, mutta uskomme, että pienikin voi saada merkittäviä asioita aikaan pitkäjänteisellä työllä."
Kymenlaakso: Voittajat Hilkka Karjalainen ja Osmo Aalto, Kouvola – komealupiinin torjunta
Komealupiinin torjunta on ollut pitkäjänteistä ja sitkeää. Pariskunta jaksaa nähdä vaivaa asian eteen. Asiaan on yritetty innostaa muitakin. Maisematekokilpailussa pärjääminen nostaa asiaa esiin alueella ja toivottavasti innostaa muutkin kyläläiset liittymään talkoisiin. Muualla kylällä on runsaasti komealupiinia tien varsilla. Pariskunta on saanut aikaan kylämaisemaan lupiinittoman alueen, johon ohikulkijatkin ovat kiinnittäneet huomiota.
Hilkka Karjalainen ja Osmo Aalto: ”Tätä tehdään niin kauan, kunnes alueet on vapautettu komealupiineista. Emme lopeta ennen kuin lupiinit on hävitetty”
Pirkanmaa: Voittaja Sahrakosken tila, Juupajoki – jättiputken torjunta
Vuonna 2013 jättiputkea hävitettiin 30 jätesäkillistä. Ja vuonna 2019 oli enää 4 kukintoa. Sahrakoskella talkooporukka on työhön sitoutunutta. Jos torjuntaa ei tehdä, on kasvusto vaarassa levitä naapureiden maille, viljelymaille ja metsiin. Talkoot ovat lisänneet yhteisöllisyyttä, kun kyläläiset ovat ajoittain kokoontuneet talkoisiin. Myös tietous on lisääntynyt, sillä muiltakin alueilta on ryhdytty torjumaan jättiputkea. Tilalta oli leviämässä merkittävä esiintymä jättiputkia, myös vesiteitse. Viimeisten kuuden vuoden aikana torjunta on kuitenkin tuottanut tulosta ja uusien kukkivien kasvien esiintyminen on kyetty estämään, lähinnä ennakoivana niittona ja peittämällä muovilla. Nykyään torjunta keskittyy lähinnä vanhojen esiintymien tarkkailuun ja torjuntaan. Mustalla aumamuovilla peitetyt laajat alueet tilalla eivät korista maisemaa, mutta ovat huojentavampia kuin jättiputkien peittämät alueet.
Jonna Sahrakoski: ” Olemme suhteellisen pienellä ryhmällä pelastaneet kylän tämän kolkan täydelliseltä jättiputkituholta. Lähtötilanteeseen verraten olemme tehneet huikean suorituksen ja ansaitsemme maisematekopalkinnon!”
Päijät-Häme: Voittaja Lahden kaupunki – vieraslajien suunnitelmallinen torjunta ja laaja vieraslajeista tiedottaminen
Tavoitteena Lahdessa on hävittää kaikki torjuttavat vieraslajit kokonaan kaupungin alueelta. Torjuntaa toteutetaan kullakin alueella niin kauan, että lajit saadaan häviämään. Lahden kaupungin toiminta vieraslajien torjunnassa on suunnitelmallista, monipuolista, kunnianhimoista ja innovoivaa. Kaupungin toimesta viime vuosina torjuttavia haitallisia vieraslajeja on ollut jättiputki, jättipalsami, lupiini, kurtturuusu, tattaret, etelänruttojuuri ja espanjansiruetana. Vieraslajien torjunnassa on panostettu myös koulutukseen Lahden kaupungin eri osastoilla vihertoimesta aina katujen rakentajiin. Lahden malli on esikuvana muille kunnille. On uraauurtavaa kaupungille torjua jättiputkea veloituksetta myös yksityisten mailta. Näin torjutaan koko laji ja estetään sen leviäminen kaupungin alueella. Lahdessa haitallisia vieraskasveja torjutaan alihankintatyönä ja talkoilla.
”Lahden kaupunki on ottanut haitallisten vieraslajien leviämisen tosissaan ja tietoa aiheesta on jaettu asukkaille jo useita vuosia”
Uusimaa: Voittaja Kaitaan koulun 8. luokkalaiset, Espoo – jättipalsamin torjunta osana opetusta
Tavoite on hävittää jättipalsami Kaitaan koulun ympäristöstä tulevien vuosien aika osana biologian opetusta. Nyt jättipalsamia on poistettu kahden aarin alueelta. Talkoolaisia eli koululaisia on ollut 75 henkeä. Kasvin varret kerättiin kasoiksi, kukinnot ja siemenkodat kerättiin jätesäkkeihin. Jätesäkit hävitettiin Espoon kaupungin toimesta. Oppilaat ovat lähteneet innokkaasti toimintaan mukaan. Oppilaat tunnistavat jättipalsamin, tietävät sen torjunnan merkityksen ja ovat vieneet tietoa myös kotiin. Osa oppilaista on vapaa-ajallaan käynyt kitkemässä jättipalsamikasvustoja. Oppilaista oli mukavaa tehdä jotain konkreettista luonnon hyväksi. Oppilaat saivat myös kokemuksen siitä, että yhdessä tekemällä voidaan saada suuri ja positiivinen muutos aikaan.
Opettaja Kukka Pohjanmies: ”Maisema muuttui nuorten työpanoksella aivan toiseksi jo lyhyessä ajassa. Nuoret ovat positiivisia, ryhtyvät toimeen ja rakentavat meille kestävää tulevaisuutta. Olisi ihanaa saada heidän työlleen näin hieno tunnustus”
Kunniamaininnat:
Pirkanmaalla jaettiin myös kunniamaininta Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla -hankkeelle, Tampere – jättipalsamin ja komealupiinin torjunta. Ritva Pietarinen Kolu -hankkeesta: Vuonna 2019 järjestimme 20 luonnonhoitotapahtumaa, joista kahdeksassa torjuttiin vieraslajeja. Tapahtumien avulla paransimme luonnon monimuotoisuutta ja tarjosimme samalla osallistujille merkityksellistä tekemistä ja virkistäytymismahdollisuuksia luonnossa.
Kunniamaininta Päijät-Hämeessä jaettiin Hämeenkosken kappeliseurakunnan miestyöryhmälle ja Koski-seura ry:lle – jättipalsamin torjunta arvokkaalla maisema- ja kulttuuriympäristökohteella. Hämeenkosken kappeliseurakunnan miestyöryhmä ja Koski-seura ry ovat torjuneet jättipalsamia muinaisjäännösalueen, Pyhän Laurin kirkonraunioiden ja Tervalan pakanallisen uhrilähteen ympäristöstä. Kitkeminen on vuonna 2018, tänä vuonna oli jo selvästi vähemmän poistettavaa. Pitäjässä vieraslajitietoisuus on parantunut, myönteinen suhtautuminen niiden poistoon sekä yhteisöllisyys on parantunut.
Kunniamaininta Kanta-Hämeessä, Kirsti Pirttilä, Hattula – jättipalsamin torjunta yksin. Kirsti Pirttilä on torjunut jo 12 vuotta jättipalsamia yksin noin aarin alueelta. Hän on todennut: ”Olen väsymykseen asti vuodesta toiseen kitkenyt jättipalsamia ja saanut sitä vähenemään.”