Lampaiden tuotosseuranta antaa tiloille valmiudet tuotannon hallintaan ja kehittämiseen

Tuotosseurantaan kuului 20471 kpl yli 2-vuotiasta uuhta eli noin kolmannes suomalaisista uuhista, joka on hyvä taso kansainvälisessä vertailussa. Uuhimäärä laski useilla alueilla, eniten kuitenkin Lapin ja Etelä-Suomen alueella. Uuhimäärän nousi ainoastaan Nylands Svenska Lbs. alueella ja Kainuussa. Eniten uuhia oli Etelä-Suomen alueella. Tilakohtainen keskimääräinen uuhimäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla vähentyen 62 uuhesta 61 uuheen. Yleisin katraskoko on edelleen 50-99 uuhta.

Lammastilojen tilarakenne on Suomessa on monipuolinen. Suurempien tilojen määrä on noussut viime vuosina, joka kertoo tuotannon ammattimaistumisesta. Yhä useampi yritys on sellainen, jossa vähintään toinen omistajista saa palkkatuloja lammastaloudesta. Pienempiä tiloja on kuitenkin edelleen paljon, sillä monipuolinen lammas tarjoaa mahdollisuuden keskittyä myös muihin tuotteisiin lihan ohella.

Jalostusjärjestelmien tavoitteena on turvata geenivarojen kestävä käyttö sekä ylläpitää luotettavat ja laajat sukulaistiedot sekä korkeatasoiset tuotostiedot. Sukusiitoksen hallinta nousee tärkeimmäksi roduilla, joiden kokonaismäärä on pieni. Varsinkin tilakoon kasvaessa tulosten mittaamisen tärkeys korostuu ja tuotostietoja hyödynnetään tilan toiminnan hallinnassa aktiivisesti eläinaineksen jalostuksen ohella. ProAgria ylläpitää lammasrotujen kantakirjoja Ruokaviraston hyväksynnällä ja lampaiden tuotosseurantaa Suomessa. Lampaiden tuotosseurannalla on myös kansainvälisesti arvostettu ICAR hyväksyntä.

Suomessa uuhien karitsaluku on korkea muihin maihin verrattuna. Uuhikohtainen karitsamäärä kuitenkin laski valtakunnallisesti hieman, ollen vanhemmilla uuhilla 2,28 ja nuorilla 1,62. Korkeimman tuloksen karitsaluvussa jakoivat vuonna 2020 Finska Hushålningss. ja Nylands Svenska Lbs. 2,62 karitsaa uuhta kohden. Eloonjääneiden karitsoiden osalta Finska Hushålningss. oli kärjessä 2,50 karitsalla uuhta kohden. Nuorissa uuhissa kolme aluetta sai yhtä korkean tuloksen 2,0 karitsaa/uuhi: Keski-Pohjanmaa, Finska Hushålningss. ja Kainuu. Keskimääräinen karitsakuolleisuus on tuotosseurantaan kuuluvilla tiloilla matala. Uuhien jalostusvalintaan on uutena käytössä uuhi-indeksit suomenlammas- ja texel-roduilla.

Karitsat olivat valtakunnallisesti keskimäärin hieman pienempiä kuin edellisvuonna 15,33 kg /karitsa. Korkeimmat karitsatuotokset 18,38 löytyvät Pohjois-Karjalan alueelta, jossa tulos nousi edellisvuodesta 1,9 kilolla. Hyvänä kakkosena oli viime vuoden ykkönen Pohjanmaa (Österbottens Sve.) 18,16 kilon painolla. Nuorten uuhien karitsoiden painossa Keski-Pohjanmaa nousi kärkeen 23,50 kg painolla.

Karitsatuotos kuvaa uuhen vuoden aikana syntyneiden karitsoiden ikäkorjattujen kuuden viikon painojen summaa. Nylands Svenska Lbs nousi ensimmäiseksi tuloksella 41,63 kiloa/tuotosuuhi. Nuorissa uuhissa Kainuu nousi ensimmäiselle sijalle huimalla 38,85 kg tuotoksella.

Puhdasrotuisten tuotosseurantauuhien karitsointimäärissä tuli huomattavaa lisäystä texelillä ahvenanmaanlampaalla ja suffolkilla. Määrä väheni eniten suomenlampaalla, kainuunharmaalla ja oxford downilla. Sikiävyydessä itäfriisiläinen maitolammas ja suomenlammas olivat samalla tasolla 2,43 karitsaa/uuhi tuloksella. Kainuunharmas pysyi kolmantena tuloksella 2,41 karitsaa/uuhi.

Karitsatuotoksessa itäfriisiläinen pysyi ykkösenä korkealla tuloksella 38,00 kg/uuhi, vaikka tulos laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuudenviikon painoissa kärjessä pysyi dorset 19,83 kg:n tuloksella. Aikuispainojen kärjessä pysyi edelleen oxford down 87 kg painolla, vaikka paino laski 5,6 kilolla. Nuoren uuhen tavoitepainona astutushetkellä voidaan pitää 80 % aikuisen uuhen painosta. Aikuisten eläinten tavoitteet määritellään rotukohtaisissa jalostusohjesäännöissä, jotka löytyvät lampaiden jalostusjärjestönä toimivan ProAgrian nettisivuilta.

Lyhyemmällä kasvatusajalla saadaan yleensä säästöä ruokinta-, rakennus- ja hoitokustannuksiin, mikä parantaa kannattavuutta. Nettopainokasvu nousi hieman ja kasvatusaika lyheni 244 päivään teuraspainon pysyessä kuitenkin viimevuotisella tasolla. Tallennettujen teurastulosten määrä on noin 10 % maassamme vuosittain teurastetuista, koska tulokset eivät tule suoraan teurastamoilta. Saatujen tulosten mukaan teurasluokissa vallitsevin lihakkuusluokka on edelleen O, jota tulee 72 prosentille ruhoista. E-luokan määrä pysyi 0 prosentissa. Rasvaisuudessa 2 luokan saaneiden määrä nousi 53 %. Rasvaisten ruhojen luokat 4 ja 5 määrä laskivat hieman. Vähärasvaisen luokka 1 laski hieman edellisvuodesta.

Kaikkien karitsoiden keskimääräiset päiväkasvut pysyivät viimevuotisella tasolla. Risteytyksistä julkaistaan käytetyimmät rotuyhdistelmät. Tutut suomenlammas + tuontirotu -yhdistelmät ovat edelleen käytössä. Korkeimman nousun teki ruotsalainen turkislammas nousten kärkeen 288 gramman päiväkasvulla. Päiväkasvun lisäksi muita kasvun seurannan mittareita ovat elävän eläimen arvostelu ja lihaksen ultraäänimittaukset sekä teurastulokset.

Punnitukset ovat tärkein mittari niin jalostuksessa kuin ruokinnan seurannassa. Tallennettujen karitsapainojen määrä pysyi lähes samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmen päivän karitsapainoissa korkein keskiarvo vaihtui dorsetille 5,70 kilon tuloksella. Parhaan 10 %:n ryhmässä korkeimman painon saivat oxford down -karitsat tuloksella 7,63 kg. Kuuden viikon painoissa dorset piti ykkössijan tuloksella 19,18. Oxford down oli ykkösenä luokissa ”paras 25 %” 24,10 kilolla ja ”paras 10 %” 26,35 kilolla. Neljän kuukauden painoissa ruotsalainen turkislammas nousi ykköspaikalle 39,71 tuloksella ja sama rotu nousi ykkössijalle myös luokissa paras 25 % 50,10 kg:n ja paras 10 % 54,08 kg:n tuloksilla. Tilastoihin on julkaistu kaikki puhdasrotuiset, joilla on tuloksia sekä risteytyksistä ne, joiden määrät ovat isoimmat.

Katso laajemmat julkaisut vuoden 2020 tuloksista.