Värikäs ateria pääsiäisen iloksi

Pääsiäisen ruokaperinne nousee kristillisestä symboliikasta. Pääsiäisruuat nautitaan ylösnousemuksen juhlan kunniaksi.

- Koska pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, pääsiäisherkut tehdään perinteisesti kalliista aineista. Voita, sokeria, munia ja kuivattuja hedelmiä käytetään runsaasti, kuvailee Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa.

Pääsiäisenä ruoka-aineilla on myös vertauskuvallista arvoa. Kananmuna kuvaa ikuista elämää ja ylösnousemusta. Munia onkin pääsiäisen kunniaksi maalattu juhlaviksi vuosisatojen ajat. Manteli, jota pääsiäisleivonnaisissa käytetään runsaasti, yhdistetään Kristuksen herruuteen. Suklaapuput taas ovat hedelmällisyyden ja uuden elämän vertauskuvia.

Munien ja mantelien lisäksi pääsiäisen ruokapöytään kuuluvat yhä tänä päivänä rahka, mämmi, sitrushedelmät sekä broileri ja kalaruoat, pääsiäislammasta unohtamatta.

- Suomessa omia pääsiäisajan herkkuja on vain muutamia, koska pöydän antimet ovat tähän vuodenkierron aikaan olleet niukimmillaan, Asta toteaa.

Ruokaperinteet ovat nykyisin kuitenkin levinneet yli kirkkokuntarajojen. Esimerkiksi pasha kuuluu muidenkin kuin ortodoksien pääsiäiseen. Pasha on venäläisperäinen pääsiäisherkku, joka alun perin valmistettiin rahkana säilötystä, paaston aikana talteen kerätystä maidosta. Vanhaan suomalaiseen pääsiäisperinteeseen puolestaan kuului uunijuusto, jos lehmä oli jo ehtinyt poikia.

Perinteisin suomalainen pääsiäisruoka on mämmi. Se juontaa juurensa pääsiäisjuhlan hapattamattomaan leipään, joka on pahasta vapautumisen vertauskuva erityisesti juutalaisille. Mämmi on siis hapattamatonta, makeaa ”leipää”, jota on voitu syödä paastonkin aikana. Pääsiäisjuhlassa se höystetään kermalla ja sokerilla.