Vedet haltuun valuma-alueilla

Kosteikko toteutetaan johtamalla paksuturpeiselle peltolohkolle yläpuolisen metsäojitusalueen vesiä. Kosteikko pidättää valumavedestä sekä ravinteita että kiintoainetta ennen sen virtausta alapuoliseen vesistöön, Naamanjokeen. Kosteikko myös hidastaa metsätalousalueelta kulkeutuvien vesien virtausta ja hillitsee osaltaan alueen tulvahaittoja. Lisäksi virtaamien hidastamisella ehkäistään uomissa syntyvää eroosiota. Pohjavedenpinnan nousu kosteikolla hillitsee myös ilmastopäästöjä. Perustettavalla kosteikolla on positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteenkin. Suunnitelman kohteelle on laatinut Kosteikkomaailma/Juha Siekkinen.

Tutustu suunnitelmaan

Kosteikon toteuttamiseen johtanut aloite tuli Aholan Maito Oy:ltä ja kohde toteutetaan tiiviissä yhteistyössä viljelijän kanssa. Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat aktiivisesti mukana myös hankkeen kumppanit Valio ja Osuuskunta Pohjolan Maito. Lisäksi keskustelut ovat parhaillaan käynnissä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n kanssa laajempien valuma-alueen vesienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta.

Elokuun 2024 aikana työt Liejuojan pellon kosteikkotyömaalla jatkuivat ja valmistuivat. Elokuussa kosteikkokohteella tiivistettiin ja muotoiltiin penkereet loivareunaisiksi. Turvepitoinen maa oli kesän aikana kuivahtanut ja painunut kasaan, mikä mahdollisti patopenkereen viimeistelytyöt. Isotöisiä vaiheita olivat myös kiviverhoillun pohjapadon rakentaminen ja kulmaputken asentaminen. Maanomistajaa työllisti kiviaineksen hankkiminen ja kuljettaminen kohteeseen. Lisäksi tehtiin yleistä kaivuumassojen siirtoa, maisemointia ja viimeisteltiin vesialueiden monimuotoisuutta.

Jännityksellä odotettiin suunnittelija Juha Siekkisen ja kaivinkoneyrittäjä Antero Mustakankaan kuvamateriaaleja kohteelta. Kohde toteutettiin ProAgria Oulun hallinnoiman Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeen toimesta. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, kun haettiin sopivaa turvepellon vettämiskohdetta yhdessä hankeyhteistyökumppani Valion ja Pohjolan Maidon kanssa. Aholan Maidon heikkotuottoiselta turvepellolta oli edellisen tukihaun yhteydessä siirretty tukioikeudet eri lohkoille, ja mietinnässä oli kosteikon perustaminen kyseiselle lohkolle. Ajatukset kosteikosta kulkeutuivat hankkeemme tietoon, ja kävimme reilu vuosi sitten elokuussa maastokäynnillä kohteessa, jolloin totesimme, että selvittelytyöt turvepellon vettämiselle voidaan aloittaa.

Kosteikko valmistui aikataulussa

Vuosi kului, Teams-kokouksia pidettiin, vettä virtasi, asiantuntijoita kuultiin, maata siirtyi kaivinkoneen kauhassa, vesilinnut etsiskelivät levähdys- ja ruokailupaikkoja ja työmaan päätöskokous pidettiin 19.8.2024. Eli kosteikko valmistui aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. Erityisesti tulevan vuoden 2025 aikana tarkastellaan vielä rakenteiden kestävyyttä ja ohjataan vesi kulkemaan lopullista reittiään kosteikolta kohti rantakanavaa. Muistelen, että Kuusamon Oivangin kosteikkohankkeen puuhamies Pekka Rasimus kertoi 2010-luvun alkupuolella, että kosteikon rakentamisessa hyötyy lentäjän ammatista: aina pitää olla ainakin yksi ylimääräinen vaihtoehto valmiiksi mietittynä ja ottaa se salamana käyttöön tarpeen vaatiessa. Näitä toisia vaihtoehtoja otettiin käyttöön myös Liejuojan pellon kosteikkoa rakennettaessa, mutta ei kuitenkaan moneen otteeseen. Hyvä vuoropuhelu työnohjauksen, maanomistajan ja koneurakoitsijan kanssa on tärkeä osa onnistunutta lopputulosta.

Ja kuvamateriaaliakin kohteelta tuli: Liejuojan pellon kosteikko on tällä hetkellä kaunis, kasvipeitteinen ilmastokosteikko. Kohteen tavoitteena on edistää vesienhoitoa, ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se monipuolistaa viljelymaisemaa. Toivottavasti heikkotuottoisille turvepelloille tehtyjen kosteikkojen vaikuttavuutta pystytään jatkossa tutkimaan. Meidän hankkeessamme mukana oleva kosteikko on nyt yksi esimerkki ilmastotavoitteisesta kosteikosta. Kiitos Aholan Maidon yrittäjille rohkeudesta lähteä mukaan! Selvitellään vielä kosteikkoalueen välittömässä läheisyydessä olevien pienempien kasvipeitteisten alueiden tukimahdollisuuksia ensi vuoden tukihaussa. Itse ilmastokosteikolle on tarkoitus hakea maatalouden ympäristösopimus kosteikon hoitoon liittyen.

Kiimanevan altaan laajennus ja putkipato                

Kiimanevalle on aiemmin toteutettujen kunnostusojitusten yhteydessä toteutettu laskeutusallas. Osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta laskeutusallasta laajennettin, ja altaan yhteyteen rakennettiin putkipato. Putkipadolla hidastetaan etenkin tulva-aikaista veden virtausta ja pidätetään vettä hetkellisesti putkipadon yläpuoliseen ojastoon. Putkipadolla vähennetään uomaeroosiota ja voidaan myös laskeuttaa jo liikkeelle lähtenyttä kiintoainesta sekä pidättää kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Yhdistämällä laskeutusallas putkipatoon, voidaan tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Putkipadot soveltuvat hyvin maaston muodoiltaan tasaisten, sarkaojitettujen soiden laskuojiin.

Kiimanevan laskeutusaltaan laajennuksen jälkeen sen kokonaistilavuus on noin 500m3. Altaan mitoituksessa on hyödynnetty laskeutusaltaan mitoitusohjeita sekä Suomen Metsäkeskuksen mitoitustaulukkoa. Mitoituksessa on myös huomiotu altaan yläpuolisen valuma-alueen koko (68ha). Kohteen suunnitelmana toimivat laskeutusaltaan ja putkipadon periaatekuvat ja toteutusohjeet, joita sovellettiin kohteen toteutuksen yhteydessä yhteistyössä urakoitsijan kanssa. 

Kaivutöiden jälkeen maa-ainekset läjitettiin altaan ympäristöön, muotoiltiin ja tiivistettiin. Altaaseen muotoiltiin kaivutöiden yhteydessä myös saareke, joka luo altaaseen kosteikkomaista rakennetta ja lisää luonnon monimuotoisuutta. 
 

Putkipadon periaatekuva:

(2.5.2024) Valuma-aluetasoinen tarkastelu on noussut tärkeäksi lähestymistavaksi vesienhallinnassa ja -suojelussa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntijat Riina Rahkila ja Maarit Satomaa avaavat valuma-alueen ja vesienhallinnan käsitteitä ja merkitystä sekä keskustelevat erilaisista vesienhallinnan toteutustavoista.

(12.6.2024) Kosteikkojen perustamiseen on tällä hetkellä saatavilla rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ja yrittäjä Kimmo Piippo käyvät Siikalatvalla tutustumassa SOTKA-hankkeen avulla toteutettuun Leppikorven kosteikkoon. Piipon tilalla on kokemuksia kosteikkojen suunnittelusta, rahoitusmahdollisuuksista ja käytännön toteutuksesta.

(26.8.2024) Soita ennallistamalla voidaan parantaa valuma-alueiden vesienhallintaa ja vesien tilaa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Riina Rahkila ja metsäesimies Jari Järvenpää Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta tutustuvat Ylivieskassa HELMI-rahoituksella toteutettuun ennallistamiskohteeseen ja keskustelevat soiden ennallistamisen hyödyistä.

(18.9.2024) Maanviljelijöillä on monia mahdollisuuksia vaikuttaa vesienhallintaan, hillitä ilmastovaikutuksia ja parantaa ympäristön ja vesien tilaa. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Riina Rahkila ja Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Tuuli Hakala keskustelevat maidontuotantotilojen arkeen jo nyt kuuluvista sekä viljelijää että luontoa hyödyttävistä ilmasto- ja ympäristötoimista.

(9.12.2024) ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ja Kosteikkomaailman suunnittelija Juha Siekkinen keskustelevat jaksossa kosteikkosuunnittelusta. He käyvät läpi, millaisia taitoja suunnittelija tarvitsee, millaisia rahoitusmahdollisuuksia tällä hetkellä on tarjolla ja, mistä suunnittelijoita löytyy.